Krisu -Siuntiosta Siuntiolaista elämää - murheineen ja iloineen

Kuka vei ja ketä?

Kuka vei ja ketä?

Kun lueskelin Siuntion kunnanhallituksen esityslistaa ihmettelin hetken, miksei ympäristölautakunta saanut käsitellä maakuntakaavaa ja sen ympäristöasioita.

Kunnanhallituksen kokouksessa ihmettelin hetken rkp:läisten  kommentteja, että maakuntakaavan LUO-alueilla ei ole koskaan tehty maastokartoitusta. Se oli niin absurdi väite, etten muista sellaista aiemmin kokeneeni päätöspöydässä. Kuinka ihmeessä LUO-alueiden kasvillisuus ja eläimistö olisi voitu listata ilman maastokäyntejä.

Sitten kun esittelijä alkoi lukea tekstejä valikoiden , joita hallituksenjäsenille ei ollut tarjolla heräsi mielenkiinto, mikä tässä oikein on takana.

RKP ehdotti, keskusta kannatti ja kokoomus äänesti seuraavan lisäyksen puolesta. Sdp ja vasemisto vastustivat seuraavaa tekstinlisäystä.

"Siuntio on elävä maaseutukunta, jossa maa- ja metsätalous ovat vuosisatojen ajan luoneet ja  muovanneet kulttuurimaisemaa. Maa- ja metsätalous ovat edelleen tärkeitä työllistäjiä, sekä ensisijaisia tulon lähteitä monelle kuntalaiselle.

Uusi LUO-merkintä tulisi kattamaan noin 2500 hehtaaria maata Siuntiosta, maata josta suuri osa on maa- ja metsätalouden käytössä. Siuntion kunta ei katso tarpeelliseksi lisätä näille alueille kaavamerkintöjä joilla tulevaisuudessa voi olla elinkeinotoimintaa rajoittavia ja vaikeuttavia vaikutuksia.  Siuntion kunta katsoo voimassa oleva lainsäädännön huomioivan suojelutarpeen riittävällä tasolla. Kunta myös painottaa että luonnonsuojelua tulee säädellä lainsäädännön, eikä kaavoituksen kautta.  Kunta painottaa samaa myös uusien SR-merkintöjen kohdalla"

Eli rkp, keskusta ja kokoomus eivät halua enää suojella luontoa kaavoituksen kautta, vaan lainsäädännöllä. Tämä on varsin erikoinen linjaus, koska kunta itse kaavoittaa alueita ja tekee niihin eriasteisia luonnonsuojelumerkintöjä, aina kevyimmästä viheralue merkistä lähtien.

Tästä eteenpäin Siuntio jättänee kaavakartoistaan viheralueet ja muut luontoa suojelevat merkinnät pois tai hakee niitä lainsäädännön kautta?

Mikä minua nyppii tässä on, se että kunnanhallitukselle esiteltiin karttaa koko Uudestamaasta ja valikoiden mm. luettiin lyhyt tekstin pätkä kohdekortista: "Siellä on huomattavia ihmisen aiheuttamia ekologisia häiriötekijöitä: laajoja hakkuita ja muutama voimajohtolinja"
 

Teknisen lautakunnan jäsenille, eikä hallituksen jäsenille tarjottu näitä kohdekortteja, jotka löytyvät helposti netistä ja olisi ollut helppo lisätä sähköiseen esityslistaan.

Siuntion kohdekortit löytyvät osoitteesta: 

http://www.uudenmaanliitto.fi/aluesuunnittelu/valmistelussa_4._vaihemaak...

Ja sieltä kohdasta : Siuntio

 

Kuka hutiloi vai kuka johdatteli....miettikäämme sitä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän ilkkawiio kuva
Ilkka Wiio

Nämä linjanvedot ja luonnon alasajo tulevat lisääntymään lähivuosina entisestään. Metsähallituslaki vain vahvistaa näiden puolueiden mainetta Suomen luontovihamielisimpinä puolueina.

Käyttäjän hberglund kuva
Hans Berglund

Aihe on tärkeä ja kiitos että otit puheeksi koska maankäytön suunnittelussa joudutaan usein ottamaan kantaa myös seuraavien sukupolvien edestä. Näin riippumattomana Siuntion Ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsenenä olisin mielelläni nähnyt että maakuntakaavasta olisi siltäkin kysytty. Siuntion kunnallispolitiikassa ulkokehällä olevana, en tiedä syytä, miksi ei.

Toivoisin Krisu että olisit joskus nähnyt Siuntiossa olevan Båtvikin rantamaisemaa kuusikymmentäluvun alussa, ennen teollisuusinvestointeja. Se oli samanlainen kuin Kopparnäsin ulkoilualueen ranta tänään. Mitä tekisit, mikäli se olisi säilynyt tähän päivään asti ja sitten istuisit lautakunnassa jossa pitäisi päättää siitä, sallitaanko sinne esimerkiksi metalliteollisuussatama ja tuotantolaitos? Alue olisi ”LUO”-merkitty tietysti. Taloudellinen toiminta kun pakottaa kompromisseihin, UC.

Jokainen ”LUO”-tapainen merkintä kaavoihin merkitsee todennäköisesti alueen taloudellisen arvon alennusta. Siellä elävät puolustavat omaa talouttaan, he haluavat elää ja työskennellä luomassaan kulttuurimaisemassa ja he epäilevät kokemuksesta syvästi Helsingin herrojen tarkoitusperiä. He tietävät myös että ”kaupunkivihreiden” esitys on lopuksi aina se että alue poistetaan talouskäytöstä.

Uudenmaan liitossa, Esterinportin betonibunkkerissa Pasilassa istuu noin kahdeksankymmentä hyväpalkkaista kaavoitusbyrokraattia. Ne, omasta mielestään, tietävät kaikkein parhaiten miten siuntiolaisten tulisi elää ja käyttää maansa. Uskotko tosiaan että ne tietävät paremmin kuin siuntiolaiset miten meidän kulttuurimaisemia, metsiä ja kallioformaatteja tulisi hoitaa? Kuka loi kulttuurimaiseman? Tämä on asian ydin.

Luontoa turmellaan, suojellaan ja käytetään hyväksi sekä kaavoituksen että lainsäädännön kautta. Näin ymmärrän. Pitäkäämme huolta kunnallisesta kaavoitusmonopolista.

Turhaa on mielestäni tehdä puoluepolitiikka Siuntion Ympäristö- ja rakennuslautakunnasta. Se on mielestäni toiminut esimerkillisesti maalaisjärjellä useimmiten. Meillä on muun muassa hyvä puheenjohtaja.

Käyttäjän parviainen kuva
Kristian Parviainen

Oikeastaan sillä ei ole niin väliä mitä byrokraatit tietävät ja kuka on mitäkin mieltä, vaan pääpointti on , että päätöksenteon kannalta pitää olla päätöksentekoon vaikuttava (saatavilla oleva) materiaali käsillä ja sen valmistelussa ja sitä esitellessä pitää olla objektiviisuus mukana.
Päätökset pitäisi tehdä siten , että jokainen voi aineiston mukaan muokata mielipiteensä ja tutkailla vaihtoehtoa.... ei niin, että sinulle syötetään "oikea" vaihtoehto ja jätetään muu kertomatta.

Toimituksen poiminnat