Krisu -Siuntiosta Siuntiolaista elämää - murheineen ja iloineen

Uudenmaan maakuntavaltuustosta

Torstaina ja perjantaina Hyvinkäällä kokoontuneen Uudenmaan maakuntavaltuuston jälkipuinnissa helsinkiläinen vihreä onnistui ajattelemattomuuttaan tai erikoisella huumorillaan nostamaan itsensä kansakunnan huulille.

Itse edustin puoluettani ja Siuntion kuntaa samaisessa kokouksessa, mutta eri työryhmässä, kuin kohua aiheuttanut Diarra.

Toki monissa keskusteluissa puhuttiin syrjäseuduista ja periferiasta, mutta niiden sijainti varmaan vaihteli puhujan mukaan. Jollekkin saattaa olla kehä-1 syrjäseudun raja, toiselle Espoon länsiraja, viimeistään Siuntio. Sama toistuu itään ja pohjoiseen. Luulenpa, että Uudenmaan ulkopuoliselle voi olla yllätys, että Siuntio, jonka itärajalta on Pääkaupunki Helsingin länsirajalle on 30 kilometriä ja reilu 20 minuutin ajomatka ja Espoon rajalle matkaa on noin 10 minuuttia, siltä osalle olemme kaukainen syrjäseutu. Jos pääkaupunkiseudun päättäjän ajatuksissa Siuntio on syrjäseutua, niin kannattaa miettiä, mitä aateveli Euroopassa on mieltä Helsingin sijainnista.  Omasta navasta kannattaa kurkottaa kauemmas... mutta en usko kauhean suureen pahansuopaisuuteen , ehkä paremminkin näköalattomuuteen.

Oma työpajaryhmäni ensimmäisenä päivänä oli onneksi hyvin avoin ajatuksiltaan ja näki Uudenmaan kokonaisuutena. Atte Harjanne (Helsinki,vihr), Kati Juva (Helsinki , vihr) Dani Niskanen (Helsinki,kok), Tapio Pulkkinen (Vihti,vas), Barbro Wikberg (Hanko, rkp), Kaarina Järvenpää (Espoo, kd) ja Markku Weckman (Vantaa , kok) ja allekirjoittanut. Ryhmä oli innostunut ja kokonaisuutena Uuttamaatta katsova sakki kotipaikasta riippumatta ja puolekantaan katsomatta.

Siuntiolaisena ja muiden Uudenmaan kuntien reuna-alueilta tulevien päättäjien tulee toki tiedostaa oman alueensa vahvuuden ja heikkoudet. Reuna-alueilla kehitys on hitaampaa ja muutenkin erillaista, kuin alueen ytimessä.

Itselle maakuntavaltuustoon pääsy oli kunniatehtävä, vaikkakin tuurillahan sinne pääsi puoluiden välisessä neuvotteluissa tuloksena oli, että Siuntiota tuli edustaa valtuutettu, joka oli sdp:stä ja miespuolinen... vaihtoehtoja oli tasan yksi.

2018 lokakuussa valittava maakuntavaltuusto saanee toivottavasti ottaa vastaansa valmiin uudistuspaketin. Silloin tuskin pikkukuntien edustajat ovat mukana päätöksenteossa, koska vaalien realiteetit sotivat kovasti alle 10 000 tuhannen asukkaan kuntien edustajia kohtaan. 

Mediaseksikkäämmät isojen kaupunkien ehdokkaat saavat mediatukea ja painivat taloudellisestikkin eri sarjassa. Jos maakuntavaltuuston työ on niin tylsää, kuin Diarran kommenteista ja selittelyistä saa kuvan, niin lienee tarpeen pohtia onko päättäjä ihan oikeassa paikassa tekemässä päätöksiä.

Toisena seminaaripäivänä huomasi ainakin sen, että kun reuna-aluiden edustus jatkoi työtään maakuntauudistuksen parissa, oli osa jo häipynyt syrjäisestä Hyvinkäästä.

Maakuntauudistus onnistuu vain jos se tehdään laajalla pohjalla ja laajasti tarkastellen. Maakuntauudistuksen vaihtoehtona lienee toimintojen yksityistäminen... sopasta ja siihen liittyvistä kommenteista herää kysymys;  riittääkö vihreille loppupelissä  kuitenkin vanha väitetty rooli kokoomuksen puisto-osastona. 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat