*

Krisu -Siuntiosta Siuntiolaista elämää - murheineen ja iloineen

Kun jokainen koulu kärsii sisäilmaongelmista

Piskuinen kuntamme läntisellä Uudellamaalla on tilanteessa, jossa kunnan kaikki kolme koulua kärsivät sisäilmaongelmista.

Edellisen valtuustokauden lopulla tehtiin Siuntiossa päätöksiä, että oppilaat tulee nopealla vauhdilla siirtää puhtaisiin väestötiloihin, eli tilattiin moduulikouluja. Todettiin, että ollaan tilanteessa jossa on mahdollisuus tehdä jotain uutta ja erillaista.

Alkoi uuden valtuuston kausi.

Suurimman koulun oppilaat siirrettiin suunnitellusti keväällä tilattuihin moduuleihin ja suunnitelluilla askelmerkeillä oli tarkoitus siirtää myös seuraavasta koulusta oppilaat vastaaviin tiloihin, mutta sitten alkoi sipsutus ennen hyppyviivaa.

Kunta kilpailutti ja hyväksyi uusien moduulien toimittajan, mutta sitten alkoi joka puolelle ulottuva hyppykammo. Tilatarpeet muutuivat yhtä-äkkisesti, kukaan ei oikein tiedä mihin suuntaan. Virkamiehet ehdottavat jo tehdyn tilaussopimuksen purkamista. Tilauksen voittanut moduulitoimittaja on silmät ymmyrkäisenä ja syystä. Päätös tilauksen purkamisesta vien kunnan leivättömän pöydän ääreen ja todennäköisesti aiheuttaa myös varhaiskasvatuksessa tilanteen, jossa päiväkotiryhmä joutuu tiloihin, jotka eivät ole päiväkotitoimintaan suunniteltuja.

Päättäjiä alkoi hirvittämään , että korjataanko 1, 2 vai 3 koulua. Rakennettaisiinko vähän uutta vai kokonaan uusi.

Kokonaan uuden kannalla ei taida tällä hetkellä olla allekirjoittaneen lisäksi montaakaan päättäjää. Joten lopputulemana lienee, että tehdään pieni uudisrakennus ja korjataan kahta koulua. 

Varsin monelle päättäjälle on kuitenkin vaikeaa sulkea pois vaihtoehdoista kolmannen koulun korjaamista, joten sekin vahtoehto on jätetty roikkumaan mukaan ja sekoittamaan pakkaa edelleen.

Ruotsinkielisille päättäjille tuntuu aiheuttavan päävaivaa tilanne, jossa ruotsinkieliset oppilaat joutuisivat saman katon alle uuteen oppimiskeskukseen, joten rkp ajanee tiukasti ruotsinkielisen koulun korjaamista, vaikka se pitkässä juoksussa on taloudellisesti ja organisaation kannalla huonompi visio.

Suurin koulu eli Aleksis Kiven koulu koostuu vanhasta osasta ja uudesta osasta. Kaikki lienevät samaa mieltä, että vanha osa puretaan, mutta uuden puolen korjauksen kannattajia lienee enemmistö.

Korjauksen ongelma on se perinteinen, se mitä ei pureta ja tutkita, jää arvoitukseksi ehkä se on hyvä, ehkä ei.

Korjauksen kustannuksista on hintahaarukka, mutta kuten korjatessa aina, mitä enemmän avataan, sitä enemmän korjataan ja kustannusarvio kasvaa ja mitä enemmän jätetään avaamatta, sitä isommaksi riski epäonnistumisesta kasvaa.

Osaa päättäjistä hirvittää sisäilmakoulujen tasearvon alaskirjaukset. Kun taseessa ruotsinkielisen koulun arvo on 3.9 miljoonaa, niin päättäjän mukaan siihen on järkevintä laittaa korjaukseen 4,5-4,7 miljoonaa. Minusta se ei ole järkevää Siuntion tilanteessa, jossa on mahdollista hakea uuden oppimiskeskuksen hyödyt.

Siuntiossa on tiedossa, että korjaamalla ja uudisrakentamalla päästää lyhyellä jaksolla halvemmalla, kuin tekemällä kokonaan uusi oppimiskeskus. Uudella oppimiskeskuksella päästään pitkällä ajalla halvemmalla ja saavutetaan monta erillaista hyötyä, niin tilatarpeissa, henkilökunnassa, siivouksessa, kunnossapidossa, energiakulutuksessa jne.

Jos Siuntiota halutaan markkinoida uusille asukkaille houkuttelevana puhtaat koulutilat tarjoavana kuntana, niin vaikka vanhoja kouluja kuinka korjattaisiin muutaman vuoden välein, ei sitä voida markkinoida kunnan ulkopuolelle, niin että se tavoittaisi uutta kotikuntaa etsiviä perheitä.

Jos halutaan houkutella oikeasti, niin koulun tulee olla moderni, arkkitehtuuriiltaan poikkeava ja ulkoasultaan erillainen, joka herättää niin ihmisten ja erityisesti median huomion.

Onko Siuntiossa riittävästi päättäjiä, jotka uskaltavat hypätä tulevaisuuden koulun rakentamiseen ja täysin uuden oppimiskeskuksen luomiseen?

Tiedän vastauksen ja se on : Ei

Lyhyellä tähtäimellä korjaaminen ja uudeelleen korjaaminen tulee halvemmaksi. Ikävä kyllä.

Iloisesti yllätyn jos täysin uuden oppimiskeskuksen kannalla olisi edes 5 valtuutettua 27.stä, mutta tuskin edes sitä, mutta eniten olen huolissani tilanteesta, jossa valtaosa Siuntion valtuusto ei ole oikein mitään mieltä, vaan haluavat loputtoman selvitysraportoinnin jatkuvan kohti pienempiä yksityiskohtia.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Sehän on sentään hienoa, että rasisteille on Siuntiossa oma koulu, jos vaikka sitten homeinen.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Pudasjärven uudessa hirsikoulussa ei ole ongelmia.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Pdasjärven hirsikoulussa ei ole sisäilmaongelmia, eikä ollet vanhoissa hirsisissä kyläkouluissakaan.

Käyttäjän nurmenmarkku kuva
Markku Nurmi

Eipä ollut, Aimo!

Omassa kotikaupungissani vuonna 1885 rakennettu kirkonkylän kansakoulu,
rossipohjainen hirsirakennus kulutti ensimmäiset 100 vuotta paljon energiaa, koska se oli tehty aikana, jolloin kunnan metsissä riitti polttopuuta rakennuksen kakluuneihin, joiden lämmittämisestä huolehtivat alkuajat osin koulun oppilaat.
Silloin koulua tuuletettiin ikkunoita avaamalla, ja lisäksi ilma kiersi rossipohjasta luokkahuoneisiin ja sitten harvan yläpohjan läpi harakoille.

Sisäilmaongelmia saatiin, kun alettiin säästää energiaa.
Koulu "saneerattiin " 1980-luvulla. Rakennusta tiivistettiin äskettäin markkinoille tulleella ihmemateriaalilla, muovilla.

Energiansäästöjä syntyi, mutta sisäilma alkoi muuttua tunkkaiseksi ja viimeiset vajaan kymmenen vuotta rakennus on ollut käyttökiellossa.
"Harmillisesti" tuo arvorakennus on suojelukohde ja seisoo nyt tyhjillään.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Eipä ollut 60-luvulla kivikouluissakaan mitään ongelmia, vaikka luokat olivat täynnä oppilaita. Ajat, muodit, hygienia ja ihmiset ovat muuttuneet. Pitäisikö siirtyä afrikkalaiseen tapaan käydä koulua ulkona katoksen alla?

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Olisiko syytä perustaa rakennustarkastajan virka?

Käyttäjän haanpaa kuva
Harri Haanpää

Nuo alaskirjaukset ovat kyllä piinallisia. Jos mentäisiin vaihtoehdon 3 mukaan, eli suunnilleen että hylättäisiin Päivärinne, puretaan Aleksis Kiven koulu ja Svenska skola, ja rakennetaan uusi koulukampus, esittelyn mukaan "Rakennusten yhteensä alaskirjattaisiin 7 680 632, 35 euroa."

Se on ihan perkeleen paljon näin pienessä kunnassa. Jos meillä on 6200 asukasta, tuo olisi 1239 € per asukas. Tuollaisilla alaskirjauksilla saisi tuloksen niin pakkaselle, että sillä pääsisi suoraan kriisikuntatarkasteluihin: Kuntalain 128 § (Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely) 3 mom mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai eräät muut ehdot täyttyvät.

Eli vaihtoehto 3 johtaisi noiden alaskirjausten vuoksi meidät suoraan kriisikuntaselvitykseen, kulkematta lähtöruudun kautta. Saati että uutta koulukiinteistöä varten pitäisi ottaa aika paljon velkaa, tai järjestää rahoitus jotenkin muuten.

----------------------

Luulen, että aika vahvasti pitää pystyä perustelemaan, että valtuusto lähtisi tällaiselle tielle. Kiinteistöjen korjaaminen, jos sillä välttyy näiltä alaskirjauksilta, on aika paljon houkuttelevampi vaihtoehto kuin heittäytyä vapaaehtoisesti kriisikuntaselvityksiin.

Vaarana on kyllä, että kirjanpitolukujen ohjaamana päädytään korjaamaan sellaista, mitä ei oikeastaan kannattaisi korjata. Nythän meidän on annettu ymmärtää, mutta lopullisia selvityksiä emme vielä ole saaneet nähdä, että Aleksis Kiven koulun uusi osa ei ehkä olisikaan niin huonossa kunnossa kuin aikaisemmin pelättiin. Sehän olisi tietysti näppärää: sitten sitä ei tarvitsisi purkaa ja kärsiä alaskirjauksista.

Jos koulu on kirjanpidossa miljoonien arvoinen, mutta tosiasiallisesti niin kehnossa kunnossa, ettei sitä kannata korjata, virhe on tapahtunut jo aikaisemmin. Kouluinvestoinnit olisi pitänyt poistaa taseesta nopeammin niin, että rakennuksen kirjanpitoarvo suunnilleen vastaisi tai ei ainakaan ylittäisi tosiasiallista käyttöarvoa. Kirjanpitolukuja on toki houkuttelevaa kaunistella käyttämällä ylipitkiä poistoaikoja. Joskus se saattaa kostautua.

Mitään varsinaista näyttöä siitä, että tilanne olisi tällainen, minulla ei nyt kuitenkaan ole. Hiukan vain hirvittää.

Käyttäjän parviainen kuva
Kristian Parviainen

Se että korjattaisiin jotain mitä ei kannata korjata vain sen tähden, että kirjanpito menee pilalle, on jotain sellaista "vastuullista" politiikkaa johon en halua sekaantua. Se ei mene minun tajuntaani, minusta se on kaukana järkevästä. Kriisikuntakriteeristö täyttyisi joo, mutta mitä sitten? Kriisikuntana olo olisi hetkellistä ja kymmenessä vuodessa oltaisiin saatu kirjanpito kuntoon.
Mitä tulee AKK:n kuntoon, ensin se oli täysi pommi ja kun korjauksen hinta alkoi selvitä, se muuttui yhtä-äkkiä aika hyväkuntoiseksi. Tuleepa mieleen eräs päiväkoti Siuntiossa. Vaadittiin korjaamaan homeongelmat välittömästi ja kun todettiin, ettei sitä kannata korjata, niin yhtä-äkkiä talosta katosi viat.

Käyttäjän hberglund kuva
Hans Berglund

Minua kiusaa tässä asiassa ennen kaikkea sitä että perustietoja sisäilmaongelmista ei ole tutkittu/saatu/annettu riittävässä määrin päätöksentekijöille. Mitkä ovat ne parametrit joiden perusteella kouluja ollaan panemassa käyttökieltoon? Mitkä ovat eri kiinteistöjen sisäilman laatu verrattuna normeihin? Missä ovat tiedot oirekyselyistä ja oireiden hoidon tuloksista? Kuinka paljon ovat kalliit ilmanpuhdistajat parantaneet sisäilmastoa? Täyttääkö kaikki kodit hyvän sisäilman parametreja? Onko koulukiinteistöjen ilmastointijärjestelmiä tutkittu. Onko kiinteistöjen siivous ja kunnossapito asianmukaiset? Näistä nimittäin on vastuussa kunta eikä rakentaja. Ja kuka on vetänyt sen johtopäätöksen että pelkästään rakennusvirheitä parantamalla loppuu oireilu?

Oletan että kirjoittajalla on kohtuullinen käsitys siitä miten nykyaikainen teollisuuslaitos hoitaa käyttö-, huolto- ja kunnossapitoprosessejaan. Itsekin olen aika lailla puuhannut kyseisten asioitten kanssa. Ole hyvä ja tutustu näihin prosesseihin Siuntion kunnassa. Näyttää siltä että ne ovat sangen primitiivisellä tasolla. Jollei nämä asiat ole kunnossa on ”sisäilmaskandaali” edessä taas muutaman vuoden kuluttua riippumatta siitä rakennetaanko uutta vai korjataan vanhaa. Tästä on hyvä aloittaa.

Toimituksen poiminnat