Myrskyn jälkeen...
Dagmar tai suomalaisittain Tapani eli tuo tuo muutaman päivän takainen talvimyrsky sekoitti melko perusteellisesti suomalaisen tietoyhteiskunnan arjen. Ilman sähkön kärvistelee vieläkin iso joukko ihmisiä, jotka joutuvat nyt turvautumaan paristoradion ja perinteisen printtimedian uutispalveluun.
Ruotsissa ja Norjassa päästiin vähän vähemmällä, vaikkakin myrsky riepotteli maita huomattavasti kovemmalla teholla. Näissä naapurimaissa kuitenkin ollaan pikkuisen edellä tuossa maakaapeliin siirtymisessä. 2005 Gudrun-myrsky riepotteli läntisiä naapureita siihen malliin, että sikäläiset sähköyhtiöt tekivät päätöksiä, joiden seurauksena keskijännitekaapelit kaivetaan nykyään maan alle.
Suomessa nähtäneen samanlainen muutos pikapuoliin ja oikeastaan ilmakaapeleita onkin jo viime vuosina korvattu usein maakaapeleilla.
Kaapelitehtaan käytävillä on tullut reilut 15-vuotta käveltyä ja tälläiset myrskyt tietävät aina uusia pikatilauksia. Sähkötukuilla ja kaapelitehtailla on aina vuoden loppupäivinä varastosaldot ajettu mahdollisimman alhaisiksi, mutta eiköhän siellä nyt jonkun verran tuota riippukierrekaapelia (AMKA) löydy. Onneksi sitä vielä viime viikolla kerrattiin ja koestettiin maailmalle lähteväksi.
Wiskiä pöytään uuden vuoden kunniaksi... tai jos vaikka maahan pantavaksi. AHXAMK-WM (24kV) eli Multi-Wiski on pylväisiin, maahan ja veteen asennettava monikäyttökaapeli ja pienemmän virran siirtoon AXMK-PLUS (1kV), joiden käytöön varmaankin siirrytään entistä enemmän.
Eli sähkökatkoista pääsee melko perusteellisesti eroon upottamalla kaapelit maan uumeniin, mutta nyt rikkoutuneet ilmakaapelit ja katkenneet sähköt joudutaan korjaamaan uudestaan ilmakaapeleilla, joka on nopein tapa saada mökkeihin virtasta. Sähköyhtiölle onkin sitten vaikea pala purtavaksi se, että kun nyt tehdään isolla rahalla pikakorjauksia, niin samoja kaapelilinjoja pitäisi alkaa muuttamaan maan alle. Saattapi jäädä taas tekemättä, mutta ainakin uusien linjojen teossa tulisi siirtyä 100%.sti maakaapeleihin.
Kiinnostuneille kaapelitietoa:
http://www.prysmian.fi/export/sites/prysmian-fiFI/attach/pdf/AXMK-PLUS_esite_2_10.pdf
http://www.prysmian.fi/energy/products/
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Ystävät Kirkkonumella kärvistelevät yhä kolmatta päivää ilman sähköjä. Serkku Raaseporissa 10 kilometrin päässä meistä kärvistelisi myös ellei olisi omaa generaattoria, joka riittää vaikka koko kylän sähköjen tuottoon. Oma apu paras apu.
Sähkön tuloa serkkuni saa odotella, sillä muuntajan molemmin puolin ovat johdot poikki. Männyt rinteestä kaatuivat johtojen päälle.
Omat ratkaisut eivät välttämättä ole kaikkein turvallisimpia, sille ainakin ympäristön muut kertomukset kuulostavat.
Sähkökaapeleiden uusiminen ja samalla siirto maan alle on sen luokan asia, että nykyhallituksen pitäisi laatia siitä ohjelma. Voitaisiin lähteä vaikka siitä, että vakuutusyhtiöt velvoitetaan suhteessa korvausvastuisiinsa perustamaan rahaston, jota käytettäisiin maakaapelointiurakoiden rahoitukseen. Jostakin se ylimääräinen raha tähän toimintaan on otettava. Yksinkertaisin keino on korottaa vakuutusmaksuja sen verran, että kaapeloinnit voitaisiin uusia tasaisella vauhdilla 10 - 20 vuodessa.
Sähköverkot valtion haltuun. Fortumin johto on vuosia nostanut isoja bonuksia ja sijoittanut Fortumin rahaa mieluummin Venäjälle kuin omaan maahan. Tällainen on vastuutonta. Tämän katastrofin kustsannukset kiskotaan muualtakin kuin sähköyhtiöstä. Sähköyhtiö on velkaa meille kaikille, jotka olemme kärvistelleet ja se velka olisi syytä maksaa parempina yhteyksinä tulevina vuosina, mutta miten toimii Fortum, mitä tekevät poliitikot, mikä on vakuutusyhtiöiden osuus?
Ongelmaan olisi ratkaisu, se vaatisi vain valtiolta hieman prioriteettien muutosta; kirjoitin asiasta aiemmin tänä vuonna:
http://www.nixu.fi/blogi/2011/joulukuu/mita-jos-sahkokatko-ei-jaisikaan-...
Tuossa yllä linkittämässäni blogissa otan kantaa juuri tuohon sähköyhtiöiden haluttomuuteen kaivaa kaapeleita maahan. Copy/pastea sieltä:
Valtioneuvosto asetti vuonna 2008 tavoitteeksi, että käytännössä kaikki vakinaiset asunnot, mikä kattaa yli 99 % väestöstä, sekä yritysten että julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat vuoden 2015 loppuun mennessä enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 megabitin yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta.
Hieno tavoite, mutta tässä Suomen valtio lähti aivan väärästä kohtaa liikkeelle. Eihän taloakaan yleensä rakenneta, ennen kuin tontille on vedetty tarpeellinen kunnallistekniikka.
Tässä nouseekin esiin Fingridin ja alueellisten sähkölaitosten merkitys koko maamme nettiyhteyksille. Miten saisimme sähköverkoista luotettavampia ja sen kautta myös nettiyhteyksistä toimivampia? Luonnollisesti kaivamalla kaapelit maahan. Nykyisillä laitteilla jotka samaan aikaan kaivavat kaapeliuraa ja laskevat kaapelia maahan, työ käy juoheasti. Mutta se edellyttäisi isoja investointeja sähköyhtiöiltä.
Tässä pitäisi valtion tulla apuun – ennemmin tavoitteena tulisi olla sähkön saanti maamme yrityksiin ja talouksiin 24/7, vuoteen 2015 mennessä, kuin 100 megan laajakaista.
Mutta, mutta... jotta sekä himoittu laajakaista että sähkökaapelit saataisiin maahan, valtio voisi edellyttää sähkö- ja teleyrityksiltä yhteistyötä kaapelien vetämisessä. Kaapelit olisi vedettävä samaan aikaan, muuten ei valtion rahallista tukea heruisi.

Kommentoi 7 kommenttia