Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Mon, 15 Apr 2019 09:31:00 +0300 fi Vaikkakin niukasti, kuitenkin suurin http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274455-vaikkakin-niukasti-kuitenkin-suurin <p>Suurin ja kaunein, vaikkakin hitusen niukasti.</p><p>Me sosialidemokraatit kasvatimme äänimääräämme ja lisäsimme kansanedustajien määrää. Puolueenjohdossa on kuitenkin tiukan jälkipelin paikka. Lähes 23% kannatus kuihtui alle 18% muutamassa kuukaudessa, vaikka pelimerkit olivat annettu tarjottimella.</p><p>Stiplailut ilmastoasioissa ja maahanmuutossa olivat vähän erikoisia puolueaktiivinkin näkövinkkelistä, joten varmasti myös äänestäjien kuvakulmasta. Opiksi on otettava.</p><p>Paikallisesti Lohjan Joona Räsäsen tippuminen oli erittäin huono juttu ja siinä saattoi kohtaloksi kaatua Tunnin junan ajaminen. Lohjalaisen tykkäsivät,mutta eteläisten naapurikuntien äänet karkasivat rantaradan kannattajille.</p><p>Itseltä kysyttiin moneen kertaa, miksi et ole ehdolla näissä vaaleissa? Uudenmaan vaalipiiri on rahanvaalipiiri, sinne on tavallisen perheellisen turha lähteä ehdolle. Moni yli 30 000 euroa tiskiin laittanut nuolee tänä aamunakin haavojaan. Miksi vaivautua moiseen, demokratia on Uudellamaalla vain rahan valtaa. Ne joilla on varaa on myös valtaa.</p><p>Hallitusneuvotteluista tulee tiukat ja hankalat. Minun maailmassani sdp ja ps eivät mahdu samaan pöytään ja tiedän niin monta muutakin demaria, joille asia on jäsenkunnan arvoinen, joten tuota kaksikkoa ei nähdä samassa hallituksessa... Punamultaa kohti.</p><p>Aurinkoisia kevätpäiviä, Krisu</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suurin ja kaunein, vaikkakin hitusen niukasti.

Me sosialidemokraatit kasvatimme äänimääräämme ja lisäsimme kansanedustajien määrää. Puolueenjohdossa on kuitenkin tiukan jälkipelin paikka. Lähes 23% kannatus kuihtui alle 18% muutamassa kuukaudessa, vaikka pelimerkit olivat annettu tarjottimella.

Stiplailut ilmastoasioissa ja maahanmuutossa olivat vähän erikoisia puolueaktiivinkin näkövinkkelistä, joten varmasti myös äänestäjien kuvakulmasta. Opiksi on otettava.

Paikallisesti Lohjan Joona Räsäsen tippuminen oli erittäin huono juttu ja siinä saattoi kohtaloksi kaatua Tunnin junan ajaminen. Lohjalaisen tykkäsivät,mutta eteläisten naapurikuntien äänet karkasivat rantaradan kannattajille.

Itseltä kysyttiin moneen kertaa, miksi et ole ehdolla näissä vaaleissa? Uudenmaan vaalipiiri on rahanvaalipiiri, sinne on tavallisen perheellisen turha lähteä ehdolle. Moni yli 30 000 euroa tiskiin laittanut nuolee tänä aamunakin haavojaan. Miksi vaivautua moiseen, demokratia on Uudellamaalla vain rahan valtaa. Ne joilla on varaa on myös valtaa.

Hallitusneuvotteluista tulee tiukat ja hankalat. Minun maailmassani sdp ja ps eivät mahdu samaan pöytään ja tiedän niin monta muutakin demaria, joille asia on jäsenkunnan arvoinen, joten tuota kaksikkoa ei nähdä samassa hallituksessa... Punamultaa kohti.

Aurinkoisia kevätpäiviä, Krisu

]]>
5 http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274455-vaikkakin-niukasti-kuitenkin-suurin#comments 2019 eduskuntavaalit SDP Sosiaalidemokraatit Mon, 15 Apr 2019 06:31:00 +0000 Kristian Parviainen http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274455-vaikkakin-niukasti-kuitenkin-suurin
Rantarataa ja sivistyskampusta -Siuntio http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273408-rantarataa-ja-sivistyskampusta-siuntio <p>Eduskuntavaalitohina elää omaa elämäänsä. Paikalliset päättäjät, jotka eivät ole ehdolla karkeloissa jatkavat omaa työtänsä ja siinä ohessa auttavat Eduskuntaan pyrkiviä.</p><p>Keväisessä Siuntiossa ollaan isojen muutosten edessä ja yhtäaikaa monta on murhetta ratkottavana.&nbsp;</p><p>Tuorein ongelma tuli taas puskien takaa. Aamun ensimmäinen juna Siuntiosta on lopetusuhan alla ja syynä ei ole vähäinen asiakasmäärä vaan se, että junan tulisi saada yöparkkipaikka Siuntiosta ja Siuntion ratapihalta ei sellaista parkkipaikkaa löydy tällä hetkellä.</p><p>Ongelma olisi helposti ratkaistavissa lyhyellä lisäraiteella Siuntion asemalle. Ei liene ylitsepääsemätön projekti, joten toivottavasti Siuntion poliittinen ja virkamiesjohto saa junalle parkkipaikan. Muuten hyvä kehitys joukkoliikenteessä ottaa liian ison harppauksen taaksepäin. Tämänkin ongelma ratkominen kuitenkin vähentäisi Siuntioon saapuvan ensimmäisen junan verran liikennettä., eli Siuntioon tulisi ensimmäinen juna vasta klo 07.</p><p>Sivistyskampus projekti etenee takkuillen ja vähän sekavastikkin. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti toivomusponnen sivistyskampuksen arkkitehtikilpailusta, nyt kuitenkin näyttää, että tälläinen aito kilpailu vesitetään kierrellen ja kaarrellen.</p><p>Virkamieskoneisto on pyytänyt jo alustavan arkkitehtihahmoitelman omalta hoviarkkitehdiltään ja Hilma-palvelussa etsitään jo rakennusliikkeitä seuraavalla ilmoituksella :</p><p>&quot;Siuntion kuntaa pyytää tarjojaksi haluavia toimijoita ilmoittautumaan kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn.&nbsp;<br />Rakennusurakan hankinnan kohteena on Siuntion keskustaajamaan sijoittuvan sivistys ja hyvinvointikampuksen rakennusurakka.&nbsp;<br />Sivistys ja hyvinvointi kampuksen tilaohjelman mukainen hym2 ala on n. 6320 hym2 ja rakennuksen brm2 ala n. 7900 brm2. Kampusrakennus on alustavan määrityksen mukaisesti tarkoitus rakentaa kaksikerroksisena rakennuksena, joka tulee toteuttaa tarjouspyyntössä annetujen ehtojen mukaisesti.&quot;</p><p>Ehkä arkkitehtikilpailu järjestetään, sitten kun rakennus on valmis... tiedä häntä?</p><p>Siuntion kehittäminen vaatisi rohkeaa otetta ja jopa riskien ottoa, mutta asenne tuntuu olen enemmän surkutteleva ja inhorealistinen, jopa alistunut , jota hienosti kutsutaan vastuuntuntoiseksi politiikaksikin.</p><p>Täytyy itse yrittää vaan sitkeästi yrittää kehittää kuntaa eteenpäin ja taistella taantumusta vastaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskuntavaalitohina elää omaa elämäänsä. Paikalliset päättäjät, jotka eivät ole ehdolla karkeloissa jatkavat omaa työtänsä ja siinä ohessa auttavat Eduskuntaan pyrkiviä.

Keväisessä Siuntiossa ollaan isojen muutosten edessä ja yhtäaikaa monta on murhetta ratkottavana. 

Tuorein ongelma tuli taas puskien takaa. Aamun ensimmäinen juna Siuntiosta on lopetusuhan alla ja syynä ei ole vähäinen asiakasmäärä vaan se, että junan tulisi saada yöparkkipaikka Siuntiosta ja Siuntion ratapihalta ei sellaista parkkipaikkaa löydy tällä hetkellä.

Ongelma olisi helposti ratkaistavissa lyhyellä lisäraiteella Siuntion asemalle. Ei liene ylitsepääsemätön projekti, joten toivottavasti Siuntion poliittinen ja virkamiesjohto saa junalle parkkipaikan. Muuten hyvä kehitys joukkoliikenteessä ottaa liian ison harppauksen taaksepäin. Tämänkin ongelma ratkominen kuitenkin vähentäisi Siuntioon saapuvan ensimmäisen junan verran liikennettä., eli Siuntioon tulisi ensimmäinen juna vasta klo 07.

Sivistyskampus projekti etenee takkuillen ja vähän sekavastikkin. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti toivomusponnen sivistyskampuksen arkkitehtikilpailusta, nyt kuitenkin näyttää, että tälläinen aito kilpailu vesitetään kierrellen ja kaarrellen.

Virkamieskoneisto on pyytänyt jo alustavan arkkitehtihahmoitelman omalta hoviarkkitehdiltään ja Hilma-palvelussa etsitään jo rakennusliikkeitä seuraavalla ilmoituksella :

"Siuntion kuntaa pyytää tarjojaksi haluavia toimijoita ilmoittautumaan kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn. 
Rakennusurakan hankinnan kohteena on Siuntion keskustaajamaan sijoittuvan sivistys ja hyvinvointikampuksen rakennusurakka. 
Sivistys ja hyvinvointi kampuksen tilaohjelman mukainen hym2 ala on n. 6320 hym2 ja rakennuksen brm2 ala n. 7900 brm2. Kampusrakennus on alustavan määrityksen mukaisesti tarkoitus rakentaa kaksikerroksisena rakennuksena, joka tulee toteuttaa tarjouspyyntössä annetujen ehtojen mukaisesti."

Ehkä arkkitehtikilpailu järjestetään, sitten kun rakennus on valmis... tiedä häntä?

Siuntion kehittäminen vaatisi rohkeaa otetta ja jopa riskien ottoa, mutta asenne tuntuu olen enemmän surkutteleva ja inhorealistinen, jopa alistunut , jota hienosti kutsutaan vastuuntuntoiseksi politiikaksikin.

Täytyy itse yrittää vaan sitkeästi yrittää kehittää kuntaa eteenpäin ja taistella taantumusta vastaan.

]]>
2 http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273408-rantarataa-ja-sivistyskampusta-siuntio#comments Siuntio Thu, 04 Apr 2019 08:25:10 +0000 Kristian Parviainen http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273408-rantarataa-ja-sivistyskampusta-siuntio
Matka jatkuu murheista huolimatta http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268419-matka-jatkuu-murheista-huolimatta <p>Vaalit lähestyvät kovaa vauhtia ja&nbsp;oma puolueeni on kohdannut mutkia matkassa.&nbsp;</p><p>Vakavia sairauksia huonoon aikaan- on moni sanonut.</p><p>En usko, että vakavalle sairaudelle on koskaan hyvää ilmestymisaikaa. Ne ovat aina henkilökohtaisia käännekohtia, tragedioita ja taisteluita. Eturivin poliitiikkojen sairaudet nousevat pinnalle ja herättävät tunteita. Taustalla samoja taisteluita käy iso joukko ihmisiä, ilman koko kansan tukea.</p><p>Me suomalaiset voimme onneksi nauttia (ainakin vielä) terveydenhuollosta, joka taistelee sairauksia vastaan olipa sairastunut ihminen eturivin kansalainen tai ihan tavallinen tallaaja. Toivottavasti näin tapahtuu myös tulevaisuudessa.</p><p>Poliittiisesti Maarit Feldt-Rannan sairastuminen ja politiikasta syrjään jääminen on Länsi-Uudenmaalle valtaisa isku. Maarit on ollut rannikkokuntien valovoimaisin ja tehokkain kansanedustaja, nainen joka on koonnut yhteen alueen ruotsinkieliset ja suomenkieliset.</p><p>Uudenmaan maakuntavaltuuston ryhmäkokouksissa Maaritin läsnäolo on aina tuonnut kokoushuoneeseen arvokkaamman ja iloisemman tunnelman.&nbsp; Voimia sinulle Maarit ja läheisillesi uuteen taisteluun ja käytä se kaikki sama energia nyt itseesi, jonka olet&nbsp; aiemmin käyttänyt muiden asioiden parantamiseen.&nbsp;</p><p>Läntisen Uudenmaan&nbsp; kaksikielisiä rannikkokuntia ovat Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo, Raasepori ja Hanko.</p><p>Yhtä-äkkiä olemme tilassa, jossa ehdokkaana on vain kaksi tuoretta kasvoa. Markus Myllyniemi Kirkkonummelta ja Johan Kvarnström Raaseporista. Molemmat hienoja miehiä, mutta Maaritin kaltaista alueen yhdistävää henkilöä ei enää olekkaan.&nbsp;</p><p>En tiedä mikä on puolueeni suunta ja suunnitelma,mutta tiedän, että alueella totuttu vahvaan naisjohtamiseen ja nyt siinä kohtaa on iso tyhjiö, jonka tyhjäksi jättäminen olisi puolueellemme iso virhe.</p><p>Itse olen yksi rannikkokuntien maakuntavaltuutetuista ja oppinut viimeisten vuosien aikana, että tämä meille rakas seutu tarvitsee seutua yhdistävää henkilöä. Kukaan ei voi korvata Maaritin poissaoloa täydellisesti, mutta yritettävä on kuitenkin. </p><p>Niinpä toivon, että hyvä ystäväni, tukijani ja kannustajani Arja Alho nostettaisiin esiin tässä kohtaa. Tiedän että sinä Arja olet jo nähnyt ja kokenut kansanedustajana olemisen riemut ja tuskat ja varsinkin ne tuskat. </p><p>Sinä olet aina jaksanut minua patistaa jatkamaan Siuntion ja Länsi-Uudenmaan politiikassa, kun oma usko ja kiinnostus on meinannut loppua kesken matkan.</p><p>Nyt on&nbsp; minun vuoro patistaa sinua ja puoluettani,</p><p>Kristian</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaalit lähestyvät kovaa vauhtia ja oma puolueeni on kohdannut mutkia matkassa. 

Vakavia sairauksia huonoon aikaan- on moni sanonut.

En usko, että vakavalle sairaudelle on koskaan hyvää ilmestymisaikaa. Ne ovat aina henkilökohtaisia käännekohtia, tragedioita ja taisteluita. Eturivin poliitiikkojen sairaudet nousevat pinnalle ja herättävät tunteita. Taustalla samoja taisteluita käy iso joukko ihmisiä, ilman koko kansan tukea.

Me suomalaiset voimme onneksi nauttia (ainakin vielä) terveydenhuollosta, joka taistelee sairauksia vastaan olipa sairastunut ihminen eturivin kansalainen tai ihan tavallinen tallaaja. Toivottavasti näin tapahtuu myös tulevaisuudessa.

Poliittiisesti Maarit Feldt-Rannan sairastuminen ja politiikasta syrjään jääminen on Länsi-Uudenmaalle valtaisa isku. Maarit on ollut rannikkokuntien valovoimaisin ja tehokkain kansanedustaja, nainen joka on koonnut yhteen alueen ruotsinkieliset ja suomenkieliset.

Uudenmaan maakuntavaltuuston ryhmäkokouksissa Maaritin läsnäolo on aina tuonnut kokoushuoneeseen arvokkaamman ja iloisemman tunnelman.  Voimia sinulle Maarit ja läheisillesi uuteen taisteluun ja käytä se kaikki sama energia nyt itseesi, jonka olet  aiemmin käyttänyt muiden asioiden parantamiseen. 

Läntisen Uudenmaan  kaksikielisiä rannikkokuntia ovat Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo, Raasepori ja Hanko.

Yhtä-äkkiä olemme tilassa, jossa ehdokkaana on vain kaksi tuoretta kasvoa. Markus Myllyniemi Kirkkonummelta ja Johan Kvarnström Raaseporista. Molemmat hienoja miehiä, mutta Maaritin kaltaista alueen yhdistävää henkilöä ei enää olekkaan. 

En tiedä mikä on puolueeni suunta ja suunnitelma,mutta tiedän, että alueella totuttu vahvaan naisjohtamiseen ja nyt siinä kohtaa on iso tyhjiö, jonka tyhjäksi jättäminen olisi puolueellemme iso virhe.

Itse olen yksi rannikkokuntien maakuntavaltuutetuista ja oppinut viimeisten vuosien aikana, että tämä meille rakas seutu tarvitsee seutua yhdistävää henkilöä. Kukaan ei voi korvata Maaritin poissaoloa täydellisesti, mutta yritettävä on kuitenkin.

Niinpä toivon, että hyvä ystäväni, tukijani ja kannustajani Arja Alho nostettaisiin esiin tässä kohtaa. Tiedän että sinä Arja olet jo nähnyt ja kokenut kansanedustajana olemisen riemut ja tuskat ja varsinkin ne tuskat.

Sinä olet aina jaksanut minua patistaa jatkamaan Siuntion ja Länsi-Uudenmaan politiikassa, kun oma usko ja kiinnostus on meinannut loppua kesken matkan.

Nyt on  minun vuoro patistaa sinua ja puoluettani,

Kristian

]]>
3 http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268419-matka-jatkuu-murheista-huolimatta#comments SDP Sat, 26 Jan 2019 06:57:12 +0000 Kristian Parviainen http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268419-matka-jatkuu-murheista-huolimatta
Länteen päin Berner http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264912-lanteen-pain-berner <p>Läntisellä Uudellamaalla on aina ollut huoli alueen päätien eli kantatie 51:sen turvallisuudesta. Tuttavallisemmin Hangontie eli tie Helsingin ja Hangon välissä. Tien alkupätkä on hyvä ja turvallinen Helsingistä Kirkkonummelle, mutta siitä eteenpäin rytisee ja paukkuu liiankin tiheään tahtiin.</p><p>Jos yhtä vilkas tie olisi Kainuussa, Satakunnassa tai Lapissa, olisi tie jo monikaistainen moottoritie, mutta kun on se aluepolitiikka.</p><p>Suomesta varmasti löytyy useampikin onnettomuusherkka&nbsp;tie ja rahakirstun vahdeilla on vaikeaa päättää mikä on toistaan tärkeämpi kohde.</p><p>Kun onnettomuudet ovat lisääntyneet on huoli kasvanut läntisellä Uudellamaalla jo kovasti. Lisääntyneet vakavat kolarit ovat päässee ihon alle. Kolareissa on työkavereita, naapureita, tuttuja ja puolituttuja. Kaikki isiä, äitejä, poikia ja tyttöjä, ukkeja, mummoja, puolisoita jne.. jonkun rakkaita kaikki.</p><p>Oma työnantajakin pohti, että suurin työturvallisuusriski on työmatka työpaikalle.</p><p>Uudenmaan maakunnan virkamiehet eivät paljon länteen tuijottele ja poliittisesti on muodikkaampaa puhua vain uusista raideratkaisuista.</p><p>Eikä siinä mitään, suunnitelkaa toki raiteita, hyvä niin, mutta sitä ennen me läntisen Uudenmaan asukkaat haluaisimme pitää yhteisömme kaikki jäsenet ehjinä ja elävinä. Joten parahin ministeri Berner ja koko liikenneministeriö, saisimmeko edes pikkuisen panostusta länteen kulkevaan&nbsp;tieverkkoon?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Läntisellä Uudellamaalla on aina ollut huoli alueen päätien eli kantatie 51:sen turvallisuudesta. Tuttavallisemmin Hangontie eli tie Helsingin ja Hangon välissä. Tien alkupätkä on hyvä ja turvallinen Helsingistä Kirkkonummelle, mutta siitä eteenpäin rytisee ja paukkuu liiankin tiheään tahtiin.

Jos yhtä vilkas tie olisi Kainuussa, Satakunnassa tai Lapissa, olisi tie jo monikaistainen moottoritie, mutta kun on se aluepolitiikka.

Suomesta varmasti löytyy useampikin onnettomuusherkka tie ja rahakirstun vahdeilla on vaikeaa päättää mikä on toistaan tärkeämpi kohde.

Kun onnettomuudet ovat lisääntyneet on huoli kasvanut läntisellä Uudellamaalla jo kovasti. Lisääntyneet vakavat kolarit ovat päässee ihon alle. Kolareissa on työkavereita, naapureita, tuttuja ja puolituttuja. Kaikki isiä, äitejä, poikia ja tyttöjä, ukkeja, mummoja, puolisoita jne.. jonkun rakkaita kaikki.

Oma työnantajakin pohti, että suurin työturvallisuusriski on työmatka työpaikalle.

Uudenmaan maakunnan virkamiehet eivät paljon länteen tuijottele ja poliittisesti on muodikkaampaa puhua vain uusista raideratkaisuista.

Eikä siinä mitään, suunnitelkaa toki raiteita, hyvä niin, mutta sitä ennen me läntisen Uudenmaan asukkaat haluaisimme pitää yhteisömme kaikki jäsenet ehjinä ja elävinä. Joten parahin ministeri Berner ja koko liikenneministeriö, saisimmeko edes pikkuisen panostusta länteen kulkevaan tieverkkoon?

]]>
0 http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264912-lanteen-pain-berner#comments Kantatie51 Liikenneverkko Thu, 29 Nov 2018 12:17:07 +0000 Kristian Parviainen http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264912-lanteen-pain-berner
Länteen päin Berner http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264911-lanteen-pain-berner <p>Läntisellä Uudellamaalla on aina ollut huoli alueen päätien eli kantatie 51:sen turvallisuudesta. Tuttavallisemmin Hangontie eli tie Helsingin ja Hangon välissä. Tien alkupätkä on hyvä ja turvallinen Helsingistä Kirkkonummelle, mutta siitä eteenpäin rytisee ja paukkuu liiankin tiheään tahtiin.</p><p>Jos yhtä vilkas tie olisi Kainuussa, Satakunnassa tai Lapissa, olisi tie jo monikaistainen moottoritie, mutta kun on se aluepolitiikka.</p><p>Suomesta varmasti löytyy useampikin onnettomuusherkka&nbsp;tie ja rahakirstun vahdeilla on vaikeaa päättää mikä on toistaan tärkeämpi kohde.</p><p>Kun onnettomuudet ovat lisääntyneet on huoli kasvanut läntisellä Uudellamaalla jo kovasti. Lisääntyneet vakavat kolarit ovat päässee ihon alle. Kolareissa on työkavereita, naapureita, tuttuja ja puolituttuja. Kaikki isiä, äitejä, poikia ja tyttöjä, ukkeja, mummoja, puolisoita jne.. jonkun rakkaita kaikki.</p><p>Oma työnantajakin pohti, että suurin työturvallisuusriski on työmatka työpaikalle.</p><p>Uudenmaan maakunnan virkamiehet eivät paljon länteen tuijottele ja poliittisesti on muodikkaampaa puhua vain uusista raideratkaisuista.</p><p>Eikä siinä mitään, suunnitelkaa toki raiteita, hyvä niin, mutta sitä ennen me läntisen Uudenmaan asukkaat haluaisimme pitää yhteisömme kaikki jäsenet ehjinä ja elävinä. Joten parahin ministeri Berner ja koko liikenneministeriö, saisimmeko edes pikkuisen panostusta länteen kulkevaan&nbsp;tieverkkoon?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Läntisellä Uudellamaalla on aina ollut huoli alueen päätien eli kantatie 51:sen turvallisuudesta. Tuttavallisemmin Hangontie eli tie Helsingin ja Hangon välissä. Tien alkupätkä on hyvä ja turvallinen Helsingistä Kirkkonummelle, mutta siitä eteenpäin rytisee ja paukkuu liiankin tiheään tahtiin.

Jos yhtä vilkas tie olisi Kainuussa, Satakunnassa tai Lapissa, olisi tie jo monikaistainen moottoritie, mutta kun on se aluepolitiikka.

Suomesta varmasti löytyy useampikin onnettomuusherkka tie ja rahakirstun vahdeilla on vaikeaa päättää mikä on toistaan tärkeämpi kohde.

Kun onnettomuudet ovat lisääntyneet on huoli kasvanut läntisellä Uudellamaalla jo kovasti. Lisääntyneet vakavat kolarit ovat päässee ihon alle. Kolareissa on työkavereita, naapureita, tuttuja ja puolituttuja. Kaikki isiä, äitejä, poikia ja tyttöjä, ukkeja, mummoja, puolisoita jne.. jonkun rakkaita kaikki.

Oma työnantajakin pohti, että suurin työturvallisuusriski on työmatka työpaikalle.

Uudenmaan maakunnan virkamiehet eivät paljon länteen tuijottele ja poliittisesti on muodikkaampaa puhua vain uusista raideratkaisuista.

Eikä siinä mitään, suunnitelkaa toki raiteita, hyvä niin, mutta sitä ennen me läntisen Uudenmaan asukkaat haluaisimme pitää yhteisömme kaikki jäsenet ehjinä ja elävinä. Joten parahin ministeri Berner ja koko liikenneministeriö, saisimmeko edes pikkuisen panostusta länteen kulkevaan tieverkkoon?

]]>
0 http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264911-lanteen-pain-berner#comments Kantatie51 Liikenneverkko Thu, 29 Nov 2018 12:17:03 +0000 Kristian Parviainen http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264911-lanteen-pain-berner
Se joka kuoppaa kaivaa... http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262412-se-koka-kuoppaa-kaivaa Sipilä, Orpo ja Soini saavat varmasti pidettyä rivinsä suorana tulevassa Eduskunnan teatteriäänestyksessä. Ministerit rintarottingilla vetoavat sen jälkeen demokratiaan, vaikkakaan demokratiaan suuremmin ei kuulu, että porukan johto kertoo kuinka demokraattisen edustajiston pitää äänestää. "Se joka kuoppaa toiselle kaivaa.." Alkaa vanha suomalainen sananlasku. Ammattiliitto Pro teki lokakuun alussa kyselyn liiton aktiiveille. Kyselyyn osallistui 156 aktiivia. Pron aktiiveista sinisen puolueen kannattajaksi osoittautui 1%...no eipä kyllä kansakunnan joukostakaan paljon tukea löydy tälle demokratian irvikuva ministeriryhmälle. Keskusta puoluetta kannattavia Pron aktiiveja oli peräti 18% Pron aktiiveista. Heistä kolmasosa vastusti irtisanomissuojan heikennyksiä. Kokoomuslaisia Pron aktiiveja äänestyksessä oli 7%, joista peräti 73% vastusti heikennyksiä. Keskusta ja Kokoomus uhmaavat siis kovasti oman kenttänsä näkemyksiä. Kyselyn muut: sdp 48% (99% vastusti heikennyksiä), vasemmisto 11% (82%), Vihreät 6% (89%), perussuomalaiset 6% (89%). Muut: Kristillisdemokraatit 1%, piraattipuolue 1%, sitoutumattomat 1 henk. On vaikea uskoa, että kokoomuksen valkokaulustyöväki katsoo hyvällä puolueen toimia näinä hetkinä. Vaaleissa saattaa teatteriesitysten hintalappu olla kova. "... se itse siihen lankiaa" <a href="https://www.proliitto.fi/uutiset/tyomarkkinat/prolaiset-aktiivit-vastustavat-irtisanomissuojan-heikennysta-0" title="https://www.proliitto.fi/uutiset/tyomarkkinat/prolaiset-aktiivit-vastustavat-irtisanomissuojan-heikennysta-0">https://www.proliitto.fi/uutiset/tyomarkkinat/prolaiset-aktiivit-vastust...</a><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 2 http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262412-se-koka-kuoppaa-kaivaa#comments Ammattiliitto Pro AY hallitus Irtisanomissuoja Fri, 12 Oct 2018 04:44:41 +0000 Kristian Parviainen http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262412-se-koka-kuoppaa-kaivaa Vastoin tahtoa, vastoin järkeä http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253977-vastoin-tahtoa-vastoin-jarkea <p>Epäusko, epäluottamus, tyrmäys tyrmäyksen jälkeen. Asiantuntija toisensa jälkeen toteaa, että tämä tuleva maakuntauudistus on Uudellemaalle järjetön, epäedullinen, toteuttamiskelvoton tälläisenään. Vilkaisen vieressä istuvaa Sami &quot;Frank&quot; Muttilaista ... mies puistelee päätään ja toteaa &quot;tässä ei ole mitään järkeä&quot;</p><p>Juuri niin, Suomen hallitus ajaa väkisen läpi uudistusta, joka on epäkelpo, keskeneräinen ja joka heikentää 1,6 miljoonan Uusimaalaisen elämää. Miksi?&nbsp;</p><p>Valtionvirkamiehen sanoin &quot; koska politiikka on sellaista&quot;&nbsp; Epäonnistumista ei voi myöntää kasvojen menetyksen vuoksi.&nbsp;</p><p>HUS:n toimitusjohtaja Aki Linden kertoi kokemuksia 2014 alkaneista valinnanvapauskokeiluista. Niissä hintalappu oli noussut 30%. Uudistus tarkoittaa kaikkien eri terveyskeskuspalvelujen yhtiöittämistä erikseen -&gt; palvelujen supistaminen tai hintojen nousu. -&gt;asiakasmaksujen raju korotus tai maakuntaverotuksen korotus.</p><p>Niin tosiaan maakuntaverotus tulee väkisinkin, jotta maakunta voisi toimia itsenäisesti ja järkevästi. Kunnallisverotus laskee, mutta laskeeko niin paljon, kuin korvaava maakuntaverotus ottaa lompakosta?&nbsp; Ehkä vuoden tai kaksi uudistuksen jälkeen. Sen jälkeen moni kunta joutuu korottamaan verotustaan selvitäkseen taloudellisesti. Todennäköisesti Siuntion kaltaiset kunnat kaatuvat nopeasti.... mutta tämähän on jatkoa epäonnistuneelle kuntauudistukselle, jolla oli tarkoitus supistaa kuntakarttaa, nyt se tehdään vaan toista kautta.</p><p>Valtionvarainministeriön tekemät talouslaskelmat kunnille ovat ylioptimistisia. Porvoon kaupunginjohtaja talousosastoineen pääsi laskuissaan aivan eri lukemiin, kuin valtion taskulaskin virkamiehet. Porvoon oma laskutulosharjoitus vuosikatteeksi olisi 26 m&euro; ja valtion laskut näyttävät tulokseksi 42m&euro;.</p><p>Sote uudistuksessa maakunnan sotekeskus vuokraa kunnilta toimintatilat, mutta kunnille jää korjaus ja kunnossapito velvoite ja rakennusten velat jäävät kunnille maksettavaksi.</p><p>Tulevaisuudessa on mahdollista, että myös varhaiskasvatus ja opetus siityvät maakunnan vastuulle, jolloin myös päiväkotien ja koulujen velat ja korjauskustannukset jäävät kunnille.</p><p>Kuten itsekkin puheessani maakuntaseminaarissa totesin, niin aika pitkälle esimerkiksi tiedämme läntisellä Uudellamaalla ketkä tulevat valituksi tulevaan maakuntavaltuustoon, niin myös uudistuksen selvitäjillä on sama pelko vallan keskittymisestä kansanedustajille.</p><p>Maakuntavaltuustovaalien äänestysprosentti tulee olemaan erittäin alhainen ja tutut kansanedustajat täyttävät vallan tyhjiön. Hyvänä tukena on paikallismedioden hiljaisuus koko uudistuksesta, kun tietoa ei ole tarpeeksi sekavasta uudistuksesta, uutiseksi kelpaa tutun kansanedustajan ehdolle asettuminen.</p><p>Uudellamaalla on 35 kansanedustajaa ja Helsingissä 22 kansanedustajaa. Uusi Uudenmaan maakunta sisältää heidät kaikki. Olisi täysin järjetöntä, että joku heistä olisi valmis hyväksymään nykyisen uudistuksen, joka tulee heikentämään 1,6 miljoonan Uusimaalaisen arkea.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Epäusko, epäluottamus, tyrmäys tyrmäyksen jälkeen. Asiantuntija toisensa jälkeen toteaa, että tämä tuleva maakuntauudistus on Uudellemaalle järjetön, epäedullinen, toteuttamiskelvoton tälläisenään. Vilkaisen vieressä istuvaa Sami "Frank" Muttilaista ... mies puistelee päätään ja toteaa "tässä ei ole mitään järkeä"

Juuri niin, Suomen hallitus ajaa väkisen läpi uudistusta, joka on epäkelpo, keskeneräinen ja joka heikentää 1,6 miljoonan Uusimaalaisen elämää. Miksi? 

Valtionvirkamiehen sanoin " koska politiikka on sellaista"  Epäonnistumista ei voi myöntää kasvojen menetyksen vuoksi. 

HUS:n toimitusjohtaja Aki Linden kertoi kokemuksia 2014 alkaneista valinnanvapauskokeiluista. Niissä hintalappu oli noussut 30%. Uudistus tarkoittaa kaikkien eri terveyskeskuspalvelujen yhtiöittämistä erikseen -> palvelujen supistaminen tai hintojen nousu. ->asiakasmaksujen raju korotus tai maakuntaverotuksen korotus.

Niin tosiaan maakuntaverotus tulee väkisinkin, jotta maakunta voisi toimia itsenäisesti ja järkevästi. Kunnallisverotus laskee, mutta laskeeko niin paljon, kuin korvaava maakuntaverotus ottaa lompakosta?  Ehkä vuoden tai kaksi uudistuksen jälkeen. Sen jälkeen moni kunta joutuu korottamaan verotustaan selvitäkseen taloudellisesti. Todennäköisesti Siuntion kaltaiset kunnat kaatuvat nopeasti.... mutta tämähän on jatkoa epäonnistuneelle kuntauudistukselle, jolla oli tarkoitus supistaa kuntakarttaa, nyt se tehdään vaan toista kautta.

Valtionvarainministeriön tekemät talouslaskelmat kunnille ovat ylioptimistisia. Porvoon kaupunginjohtaja talousosastoineen pääsi laskuissaan aivan eri lukemiin, kuin valtion taskulaskin virkamiehet. Porvoon oma laskutulosharjoitus vuosikatteeksi olisi 26 m€ ja valtion laskut näyttävät tulokseksi 42m€.

Sote uudistuksessa maakunnan sotekeskus vuokraa kunnilta toimintatilat, mutta kunnille jää korjaus ja kunnossapito velvoite ja rakennusten velat jäävät kunnille maksettavaksi.

Tulevaisuudessa on mahdollista, että myös varhaiskasvatus ja opetus siityvät maakunnan vastuulle, jolloin myös päiväkotien ja koulujen velat ja korjauskustannukset jäävät kunnille.

Kuten itsekkin puheessani maakuntaseminaarissa totesin, niin aika pitkälle esimerkiksi tiedämme läntisellä Uudellamaalla ketkä tulevat valituksi tulevaan maakuntavaltuustoon, niin myös uudistuksen selvitäjillä on sama pelko vallan keskittymisestä kansanedustajille.

Maakuntavaltuustovaalien äänestysprosentti tulee olemaan erittäin alhainen ja tutut kansanedustajat täyttävät vallan tyhjiön. Hyvänä tukena on paikallismedioden hiljaisuus koko uudistuksesta, kun tietoa ei ole tarpeeksi sekavasta uudistuksesta, uutiseksi kelpaa tutun kansanedustajan ehdolle asettuminen.

Uudellamaalla on 35 kansanedustajaa ja Helsingissä 22 kansanedustajaa. Uusi Uudenmaan maakunta sisältää heidät kaikki. Olisi täysin järjetöntä, että joku heistä olisi valmis hyväksymään nykyisen uudistuksen, joka tulee heikentämään 1,6 miljoonan Uusimaalaisen arkea.

 

]]>
0 http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253977-vastoin-tahtoa-vastoin-jarkea#comments Maakuntauudistus Maakuntavaalit Wed, 18 Apr 2018 05:44:35 +0000 Kristian Parviainen http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253977-vastoin-tahtoa-vastoin-jarkea
Isolla kirkolla maakuntavaltuustossa http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252232-isolla-kirkolla-maakuntavaltuustossa <p>Keskusta puoleen kansanedustaja Mikko Kärnä ehti lausua Uudenmaan maakuntavaltuuston kriittisen kannanoton lähinnä Espoon, Vantaan ja Helsingin maakuntavaltuutettujen kannanotoksi, koska heillä on valta maakuntavaltuustossa. Tulevaisuudessa on Kärnän mielestä toisin, valta tulisi koko kansalle.</p><p>Todellisuudessa Uudenmaan maakuntavaltuuston kannanoton takana on laaja kannatus ja huoli koko Uudenmaan puolesta. Pelkästään SDP:n riveissä Espoo-Vantaa-Hesinki akselin ulkopuolelta kriittisen kannanoton puolesta äänestivät maakuntavaltuutetut Raaseporista, Siuntiosta, Lohjalta,Mäntsälästä,Keravalta, Tuusulasta, Hyvinkäältä ja Porvoosta. Jos tuntisin muiden puolueiden valtuutettuja paremmin, niin uskon, että kannanoton takaa löytyy lähes jokaisen 26 Uudenmaan kunnan valtuutettuja , jotka edustavat kaikkiaan 1,7 miljoonaa asukasta.</p><p>Tämä kannanotto ei ollut oman kunnan puolesta tai metropolin puolesta tehty kannanotto, vaan ensimmäistä kertaa koko Uusimaa näytti yhtenäisyytensä ja huolensa uudistuksesta, joka on massiivinen ja jota runtataan läpi liialla kiireellä, jonka seurauksista ei kenellekään ole mitään tuntumaa.</p><p>Pääministeriksi valittiin yritysjohtaja, joka on valmis runttaamaan uudistuksen läpi väkisin. Uudenmaan maakuntavaltuuston kannanotto on kuin japanilainen lakko, jolla johtoryhmää herätellään aikalisän ottoon.</p><p>Jos uudistus runnotaan läpi on lopputulemana Uudellamaalla, juuri Kärnän kuvailema metropolivaltuutettujen valtakeskittymä, silloin koko Uudenmaan kattavaa päättäjäkoneistoa ei enää ole. Kärnä totesi lopuksi, että omaan napaan tuijottelijat eivät tässä maailmassa pitkälle pötki. Juuri tästä syystä Uusimaa ja sen valtuusto oli hyvin yhtenäinen.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252205-uudenmaan-maakuntavaltuusto-osoitti-maakuntauudistuksen-tarpeen" title="http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252205-uudenmaan-maakuntavaltuusto-osoitti-maakuntauudistuksen-tarpeen">http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252205-uudenmaan-maakuntavalt...</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskusta puoleen kansanedustaja Mikko Kärnä ehti lausua Uudenmaan maakuntavaltuuston kriittisen kannanoton lähinnä Espoon, Vantaan ja Helsingin maakuntavaltuutettujen kannanotoksi, koska heillä on valta maakuntavaltuustossa. Tulevaisuudessa on Kärnän mielestä toisin, valta tulisi koko kansalle.

Todellisuudessa Uudenmaan maakuntavaltuuston kannanoton takana on laaja kannatus ja huoli koko Uudenmaan puolesta. Pelkästään SDP:n riveissä Espoo-Vantaa-Hesinki akselin ulkopuolelta kriittisen kannanoton puolesta äänestivät maakuntavaltuutetut Raaseporista, Siuntiosta, Lohjalta,Mäntsälästä,Keravalta, Tuusulasta, Hyvinkäältä ja Porvoosta. Jos tuntisin muiden puolueiden valtuutettuja paremmin, niin uskon, että kannanoton takaa löytyy lähes jokaisen 26 Uudenmaan kunnan valtuutettuja , jotka edustavat kaikkiaan 1,7 miljoonaa asukasta.

Tämä kannanotto ei ollut oman kunnan puolesta tai metropolin puolesta tehty kannanotto, vaan ensimmäistä kertaa koko Uusimaa näytti yhtenäisyytensä ja huolensa uudistuksesta, joka on massiivinen ja jota runtataan läpi liialla kiireellä, jonka seurauksista ei kenellekään ole mitään tuntumaa.

Pääministeriksi valittiin yritysjohtaja, joka on valmis runttaamaan uudistuksen läpi väkisin. Uudenmaan maakuntavaltuuston kannanotto on kuin japanilainen lakko, jolla johtoryhmää herätellään aikalisän ottoon.

Jos uudistus runnotaan läpi on lopputulemana Uudellamaalla, juuri Kärnän kuvailema metropolivaltuutettujen valtakeskittymä, silloin koko Uudenmaan kattavaa päättäjäkoneistoa ei enää ole. Kärnä totesi lopuksi, että omaan napaan tuijottelijat eivät tässä maailmassa pitkälle pötki. Juuri tästä syystä Uusimaa ja sen valtuusto oli hyvin yhtenäinen.

 

http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252205-uudenmaan-maakuntavaltuusto-osoitti-maakuntauudistuksen-tarpeen

 

]]>
0 http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252232-isolla-kirkolla-maakuntavaltuustossa#comments Maakunta- ja soteuudistus Tue, 13 Mar 2018 20:43:38 +0000 Kristian Parviainen http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252232-isolla-kirkolla-maakuntavaltuustossa
Hyvä vaalitappio http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249993-hyva-vaalitappio <p>Hyvä tulos kertovat ehdokkaat vuoronperään oli sitten kannatus yli 60 tai reilu prosentti. Urheilussa ei kukaan voittoa tavoitellut sanoisi tuloksen olleen hyvä jos selkäsauna olisi noin selvä. Ei paljon hymyilyttäisi, ehkä omalle tulokselle voisi naureskella, mutta tyytyväinen tuskin olisi kukaan.</p> <p>Miten Niinistön kannatus oli niin valtaisa? Syynä ei ollut monen kokoomuslaisen Säästö-Sauli kamppanja, jossa hoettiin, että säästyy 10 miljoonaa, kun äänestätte Saulia ja ei tule toista kierrosta. Niin yksinkertaisia eivät äänestäjät ole. Syynä ei ole myöskään Kokoomus puolueen valtaisa kannatuksen kasvu.</p> <p>Itse uskon, että syynä menestykseen on henkilö ja muutos suomalaisessa politiikassa. Kokoomus, Keskusta, Vihreät, SDP ja vasemmisto alkavat olla niin lähellä toisiaan ajatusmaailmoiltaan ja kaikki särmät on hiottu ja pyöristetty. Kukaan ei ota suurempaa irtiottoa, koska kaikkia tulee miellyttää.</p> <p>Tästä on seurannut, että äänestäjät muuttuvat yhä enemmän liikkuviksi. Äänestetään tuttua tai hyväksi tyypiksi todettua ehdokasta. Saulin tapauksessa koko kansan isähahmoa.</p> <p>Muutos tulee näkymään seuraavissa Maakuntavaaleissakin lokakuussa. Hyvät tyypit keräävät äänet, puolueen väri tulee toissijaisena.&nbsp;</p> <p>Siuntion osalta voi todeta, että oman puolueen ehdokkaan vaalitulos oli erittäin huono. emme onnistuneet siis vaalityössä.</p> <p>Itse sain viime vuonna 119 ääntä kuntavaaleissa ja nyt Tuula Haatainen keräsi vain 79 ääntä koko kunnasta. En ole millään muotoa parempi tai pätevämpi, kuin Tuula, mutta monelle tutumpi ja ehkä jopa jolleikkin hyvä tyyppi.</p> <p>Kampanja oli näkyvyydeltään hyvä ja varmasti puoluettamme yhdistävä voimainkoitto. Nyt vaan tulisi muuttaa katsontakantaa modernimmaksi. Löytää hyvät tyypit ja jättää taka-alalle puoleen sisäinen poliittinen nokkimisjärjestys.</p> <p>Seuraava vaalit ovat Maakuntavaalit jo lokakuussa ja kun puolueet pyörivät pyöristetyin näkökulmin samassa laatikossa, niin pitää löytää niitä hyviä tyyppejä ehdolle. Toivottavasti nähdään uusia nuoria ja konkareiden paluita, kuten Arto Bryggare yms.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvä tulos kertovat ehdokkaat vuoronperään oli sitten kannatus yli 60 tai reilu prosentti. Urheilussa ei kukaan voittoa tavoitellut sanoisi tuloksen olleen hyvä jos selkäsauna olisi noin selvä. Ei paljon hymyilyttäisi, ehkä omalle tulokselle voisi naureskella, mutta tyytyväinen tuskin olisi kukaan.

Miten Niinistön kannatus oli niin valtaisa? Syynä ei ollut monen kokoomuslaisen Säästö-Sauli kamppanja, jossa hoettiin, että säästyy 10 miljoonaa, kun äänestätte Saulia ja ei tule toista kierrosta. Niin yksinkertaisia eivät äänestäjät ole. Syynä ei ole myöskään Kokoomus puolueen valtaisa kannatuksen kasvu.

Itse uskon, että syynä menestykseen on henkilö ja muutos suomalaisessa politiikassa. Kokoomus, Keskusta, Vihreät, SDP ja vasemmisto alkavat olla niin lähellä toisiaan ajatusmaailmoiltaan ja kaikki särmät on hiottu ja pyöristetty. Kukaan ei ota suurempaa irtiottoa, koska kaikkia tulee miellyttää.

Tästä on seurannut, että äänestäjät muuttuvat yhä enemmän liikkuviksi. Äänestetään tuttua tai hyväksi tyypiksi todettua ehdokasta. Saulin tapauksessa koko kansan isähahmoa.

Muutos tulee näkymään seuraavissa Maakuntavaaleissakin lokakuussa. Hyvät tyypit keräävät äänet, puolueen väri tulee toissijaisena. 

Siuntion osalta voi todeta, että oman puolueen ehdokkaan vaalitulos oli erittäin huono. emme onnistuneet siis vaalityössä.

Itse sain viime vuonna 119 ääntä kuntavaaleissa ja nyt Tuula Haatainen keräsi vain 79 ääntä koko kunnasta. En ole millään muotoa parempi tai pätevämpi, kuin Tuula, mutta monelle tutumpi ja ehkä jopa jolleikkin hyvä tyyppi.

Kampanja oli näkyvyydeltään hyvä ja varmasti puoluettamme yhdistävä voimainkoitto. Nyt vaan tulisi muuttaa katsontakantaa modernimmaksi. Löytää hyvät tyypit ja jättää taka-alalle puoleen sisäinen poliittinen nokkimisjärjestys.

Seuraava vaalit ovat Maakuntavaalit jo lokakuussa ja kun puolueet pyörivät pyöristetyin näkökulmin samassa laatikossa, niin pitää löytää niitä hyviä tyyppejä ehdolle. Toivottavasti nähdään uusia nuoria ja konkareiden paluita, kuten Arto Bryggare yms.

]]>
2 http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249993-hyva-vaalitappio#comments Presidentinvaali 2018 sdp Presidentinvaalit 2018 Sun, 28 Jan 2018 20:01:18 +0000 Kristian Parviainen http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249993-hyva-vaalitappio
Kun jokainen koulu kärsii sisäilmaongelmista http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247430-kun-jokainen-koulu-karsii-sisailmaongelmista <p>Piskuinen kuntamme läntisellä Uudellamaalla on tilanteessa, jossa kunnan kaikki kolme koulua kärsivät sisäilmaongelmista.</p><p>Edellisen valtuustokauden lopulla tehtiin Siuntiossa päätöksiä, että oppilaat tulee nopealla vauhdilla siirtää puhtaisiin väestötiloihin, eli tilattiin moduulikouluja. Todettiin, että ollaan tilanteessa jossa on mahdollisuus tehdä jotain uutta ja erillaista.</p><p>Alkoi uuden valtuuston kausi.</p><p>Suurimman koulun oppilaat siirrettiin suunnitellusti keväällä tilattuihin moduuleihin ja suunnitelluilla askelmerkeillä oli tarkoitus siirtää myös seuraavasta koulusta oppilaat vastaaviin tiloihin, mutta sitten alkoi sipsutus ennen hyppyviivaa.</p><p>Kunta kilpailutti ja hyväksyi uusien moduulien toimittajan, mutta sitten alkoi joka puolelle ulottuva hyppykammo. Tilatarpeet muutuivat yhtä-äkkisesti, kukaan ei oikein tiedä mihin suuntaan. Virkamiehet ehdottavat jo tehdyn tilaussopimuksen purkamista. Tilauksen voittanut moduulitoimittaja on silmät ymmyrkäisenä ja syystä. Päätös tilauksen purkamisesta vien kunnan leivättömän pöydän ääreen ja todennäköisesti aiheuttaa myös varhaiskasvatuksessa tilanteen, jossa päiväkotiryhmä joutuu tiloihin, jotka eivät ole päiväkotitoimintaan suunniteltuja.</p><p>Päättäjiä alkoi hirvittämään , että korjataanko 1, 2 vai 3 koulua. Rakennettaisiinko vähän uutta vai kokonaan uusi.</p><p>Kokonaan uuden kannalla ei taida tällä hetkellä olla allekirjoittaneen lisäksi montaakaan päättäjää. Joten lopputulemana lienee, että tehdään pieni uudisrakennus ja korjataan kahta koulua.&nbsp;</p><p>Varsin monelle päättäjälle on kuitenkin vaikeaa sulkea pois vaihtoehdoista kolmannen koulun korjaamista, joten sekin vahtoehto on jätetty roikkumaan mukaan ja sekoittamaan pakkaa edelleen.</p><p>Ruotsinkielisille päättäjille tuntuu aiheuttavan päävaivaa tilanne, jossa ruotsinkieliset oppilaat joutuisivat saman katon alle uuteen oppimiskeskukseen, joten rkp ajanee tiukasti ruotsinkielisen koulun korjaamista, vaikka se pitkässä juoksussa on taloudellisesti ja organisaation kannalla huonompi visio.</p><p>Suurin koulu eli Aleksis Kiven koulu koostuu vanhasta osasta ja uudesta osasta. Kaikki lienevät samaa mieltä, että vanha osa puretaan, mutta uuden puolen korjauksen kannattajia lienee enemmistö.</p><p>Korjauksen ongelma on se perinteinen, se mitä ei pureta ja tutkita, jää arvoitukseksi ehkä se on hyvä, ehkä ei.</p><p>Korjauksen kustannuksista on hintahaarukka, mutta kuten korjatessa aina, mitä enemmän avataan, sitä enemmän korjataan ja kustannusarvio kasvaa ja mitä enemmän jätetään avaamatta, sitä isommaksi riski epäonnistumisesta kasvaa.</p><p>Osaa päättäjistä hirvittää sisäilmakoulujen tasearvon alaskirjaukset. Kun taseessa ruotsinkielisen koulun arvo on 3.9 miljoonaa, niin päättäjän mukaan siihen on järkevintä laittaa korjaukseen 4,5-4,7 miljoonaa. Minusta se ei ole järkevää Siuntion tilanteessa, jossa on mahdollista hakea uuden oppimiskeskuksen hyödyt.</p><p>Siuntiossa on tiedossa, että korjaamalla ja uudisrakentamalla päästää lyhyellä jaksolla halvemmalla, kuin tekemällä kokonaan uusi oppimiskeskus. Uudella oppimiskeskuksella päästään pitkällä ajalla halvemmalla ja saavutetaan monta erillaista hyötyä, niin tilatarpeissa, henkilökunnassa, siivouksessa, kunnossapidossa, energiakulutuksessa jne.</p><p>Jos Siuntiota halutaan markkinoida uusille asukkaille houkuttelevana puhtaat koulutilat tarjoavana kuntana, niin vaikka vanhoja kouluja kuinka korjattaisiin muutaman vuoden välein, ei sitä voida markkinoida kunnan ulkopuolelle, niin että se tavoittaisi uutta kotikuntaa etsiviä perheitä.</p><p>Jos halutaan houkutella oikeasti, niin koulun tulee olla moderni, arkkitehtuuriiltaan poikkeava ja ulkoasultaan erillainen, joka herättää niin ihmisten ja erityisesti median huomion.</p><p>Onko Siuntiossa riittävästi päättäjiä, jotka uskaltavat hypätä tulevaisuuden koulun rakentamiseen ja täysin uuden oppimiskeskuksen luomiseen?</p><p>Tiedän vastauksen ja se on : Ei</p><p>Lyhyellä tähtäimellä korjaaminen ja uudeelleen korjaaminen tulee halvemmaksi. Ikävä kyllä.</p><p>Iloisesti yllätyn jos täysin uuden oppimiskeskuksen kannalla olisi edes 5 valtuutettua 27.stä, mutta tuskin edes sitä, mutta eniten olen huolissani tilanteesta, jossa valtaosa Siuntion valtuusto ei ole oikein mitään mieltä, vaan haluavat loputtoman selvitysraportoinnin jatkuvan kohti pienempiä yksityiskohtia.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Piskuinen kuntamme läntisellä Uudellamaalla on tilanteessa, jossa kunnan kaikki kolme koulua kärsivät sisäilmaongelmista.

Edellisen valtuustokauden lopulla tehtiin Siuntiossa päätöksiä, että oppilaat tulee nopealla vauhdilla siirtää puhtaisiin väestötiloihin, eli tilattiin moduulikouluja. Todettiin, että ollaan tilanteessa jossa on mahdollisuus tehdä jotain uutta ja erillaista.

Alkoi uuden valtuuston kausi.

Suurimman koulun oppilaat siirrettiin suunnitellusti keväällä tilattuihin moduuleihin ja suunnitelluilla askelmerkeillä oli tarkoitus siirtää myös seuraavasta koulusta oppilaat vastaaviin tiloihin, mutta sitten alkoi sipsutus ennen hyppyviivaa.

Kunta kilpailutti ja hyväksyi uusien moduulien toimittajan, mutta sitten alkoi joka puolelle ulottuva hyppykammo. Tilatarpeet muutuivat yhtä-äkkisesti, kukaan ei oikein tiedä mihin suuntaan. Virkamiehet ehdottavat jo tehdyn tilaussopimuksen purkamista. Tilauksen voittanut moduulitoimittaja on silmät ymmyrkäisenä ja syystä. Päätös tilauksen purkamisesta vien kunnan leivättömän pöydän ääreen ja todennäköisesti aiheuttaa myös varhaiskasvatuksessa tilanteen, jossa päiväkotiryhmä joutuu tiloihin, jotka eivät ole päiväkotitoimintaan suunniteltuja.

Päättäjiä alkoi hirvittämään , että korjataanko 1, 2 vai 3 koulua. Rakennettaisiinko vähän uutta vai kokonaan uusi.

Kokonaan uuden kannalla ei taida tällä hetkellä olla allekirjoittaneen lisäksi montaakaan päättäjää. Joten lopputulemana lienee, että tehdään pieni uudisrakennus ja korjataan kahta koulua. 

Varsin monelle päättäjälle on kuitenkin vaikeaa sulkea pois vaihtoehdoista kolmannen koulun korjaamista, joten sekin vahtoehto on jätetty roikkumaan mukaan ja sekoittamaan pakkaa edelleen.

Ruotsinkielisille päättäjille tuntuu aiheuttavan päävaivaa tilanne, jossa ruotsinkieliset oppilaat joutuisivat saman katon alle uuteen oppimiskeskukseen, joten rkp ajanee tiukasti ruotsinkielisen koulun korjaamista, vaikka se pitkässä juoksussa on taloudellisesti ja organisaation kannalla huonompi visio.

Suurin koulu eli Aleksis Kiven koulu koostuu vanhasta osasta ja uudesta osasta. Kaikki lienevät samaa mieltä, että vanha osa puretaan, mutta uuden puolen korjauksen kannattajia lienee enemmistö.

Korjauksen ongelma on se perinteinen, se mitä ei pureta ja tutkita, jää arvoitukseksi ehkä se on hyvä, ehkä ei.

Korjauksen kustannuksista on hintahaarukka, mutta kuten korjatessa aina, mitä enemmän avataan, sitä enemmän korjataan ja kustannusarvio kasvaa ja mitä enemmän jätetään avaamatta, sitä isommaksi riski epäonnistumisesta kasvaa.

Osaa päättäjistä hirvittää sisäilmakoulujen tasearvon alaskirjaukset. Kun taseessa ruotsinkielisen koulun arvo on 3.9 miljoonaa, niin päättäjän mukaan siihen on järkevintä laittaa korjaukseen 4,5-4,7 miljoonaa. Minusta se ei ole järkevää Siuntion tilanteessa, jossa on mahdollista hakea uuden oppimiskeskuksen hyödyt.

Siuntiossa on tiedossa, että korjaamalla ja uudisrakentamalla päästää lyhyellä jaksolla halvemmalla, kuin tekemällä kokonaan uusi oppimiskeskus. Uudella oppimiskeskuksella päästään pitkällä ajalla halvemmalla ja saavutetaan monta erillaista hyötyä, niin tilatarpeissa, henkilökunnassa, siivouksessa, kunnossapidossa, energiakulutuksessa jne.

Jos Siuntiota halutaan markkinoida uusille asukkaille houkuttelevana puhtaat koulutilat tarjoavana kuntana, niin vaikka vanhoja kouluja kuinka korjattaisiin muutaman vuoden välein, ei sitä voida markkinoida kunnan ulkopuolelle, niin että se tavoittaisi uutta kotikuntaa etsiviä perheitä.

Jos halutaan houkutella oikeasti, niin koulun tulee olla moderni, arkkitehtuuriiltaan poikkeava ja ulkoasultaan erillainen, joka herättää niin ihmisten ja erityisesti median huomion.

Onko Siuntiossa riittävästi päättäjiä, jotka uskaltavat hypätä tulevaisuuden koulun rakentamiseen ja täysin uuden oppimiskeskuksen luomiseen?

Tiedän vastauksen ja se on : Ei

Lyhyellä tähtäimellä korjaaminen ja uudeelleen korjaaminen tulee halvemmaksi. Ikävä kyllä.

Iloisesti yllätyn jos täysin uuden oppimiskeskuksen kannalla olisi edes 5 valtuutettua 27.stä, mutta tuskin edes sitä, mutta eniten olen huolissani tilanteesta, jossa valtaosa Siuntion valtuusto ei ole oikein mitään mieltä, vaan haluavat loputtoman selvitysraportoinnin jatkuvan kohti pienempiä yksityiskohtia.

 

]]>
7 http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247430-kun-jokainen-koulu-karsii-sisailmaongelmista#comments Koulu Sisäilmaongelma Siuntio Sun, 10 Dec 2017 16:59:56 +0000 Kristian Parviainen http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247430-kun-jokainen-koulu-karsii-sisailmaongelmista