Krisu -Siuntiosta Siuntiolaista elämää - murheineen ja iloineen

Kaikki blogit puheenaiheesta Ydinvoima

Jos haluamme vähentää päästöjä, tarvitsemme lisää ydinvoimaa

Eilisen Ylen A-studion innoittamana tiedoksi ydinvoimavastustajille: Ydinvoima on tehokasta, vähäpäästöistä, turvallista, ja seuraavan hallituksen tulee mahdollistaa sen lisärakentaminen, jos oikeasti haluamme vähentää ympäristöpäästöjä.

Pääministerisuosikki Haavisto valitsisi mieluummin hiilivoiman kuin ydinvoiman

Keskuskauppakamarin pääministeritentissä 11.12.-18 tilaisuuden juontaja Marja Sannikka esitti Pekka Haavistolle kysymyksen: ”Päätät jättää politiikan seuraavan kauden jälkeen ja sinulle avautuu uusi ura energiateollisuuden parissa. Kummassa tehtävässä näet itsesi helpommin, hiilivoimalan vai ydinvoimalan johtajana?” Haavisto vastasi: ”Olen kuullut, että jotkut konservatiiviset hiilivoimayhtiötkin on muuttumassa uusiutuvan energian tuottajiksi, että siinä muutosprosessissa.”

Puuvoiman nousu ykköseksi

1970-luvun energiapelillä oli tulevaisuuden perusvoimaksi tarjolla vain fossiilivoima (öljy, maakaasu, kivihiili) tai ydinvoima. Olivatko ne todellisia vaihtoehtoja? Niillä oli rasitteena ylikäymätön ympäristöongelma: fossiilivoimalla ilmastoon päätyvä hiilidioksidi, ydinvoimalla ikuiset jätteet.

Sekä fossiilivoima että ydinvoima olivat kansantaloutta velkaannuttavaa tuontitavaraa. Ydinvoimankin väitetty kotimaisuus oli samaa luokkaa kuin banaanin. Tuote kypsytetään Suomessa, mutta raaka-aine oli ostettava ulkomailta.

Pienydinvoimaa Ouluunkin

Ouluun on rakenteilla uusi biovoimalaitos vuonna 2020. Projekti on hyvä ja laskee Oulun kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä, kun se korvaa turvetta ja puuta käyttävän Toppila 1 -lämpövoimalaitoksen.

Pienydinvoimaloiden tekniikka kehittyy huimaavaa vauhtia ja ne tarjoavat pian turvallista, edullista, skaalautuvaa ja ympäri vuoden toimivaa lämpöä ja sähköä. Pienydinvoimaloiden  tärkein etu on kuitenkin se, ettei niiden käytöstä synny lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Pääosa päästöistä syntyy rakennusvaiheessa.

Uraaniluotia etsimässä

Kun raskas atomiydin, esimerkiksi uraanin 235-isotooppi hajoaa neutronin törmäyksen seurauksena kahdeksi kevyemmäksi atomiksi (krypton92 ja barium141), hajoamistuotteiden yhteismassa on hitusen pienempi kuin alkuperäisen uraaniatomin. Erotus vapautuu energiana fysiikan kuuluisimman yhtälön E=mc^2 mukaan. Samalla vapautuu neutroneja, jotka muihin U235-atomiytimiin osuessaan hajottavat ne. Jos U235-atomeja on riittävän tiheässä, tuloksena on ketjureaktio, jota käytetään sekä ydinaseissa että ydinvoimaloissa.

Herääkö Saksa vihdoinkin?

Lokakuun loppuvaiheessa monet saksalaiset hieraisivat silmiään kun huomasivat Münchenin Marienplatz:illa Nuclear Pride Party-tapahtuman, jossa esiintyi myös Melty-niminen jääkarhumaskotti. Juuri Saksan kannattaisi harrastaa voimakasta itsekritiikkiä, koska sen hiilidioksidipäästöt ovat peräti 8-kertaiset (muuten leväperäiseen) Ranskaan verrattuna.

Energiewende todistaa: Ilmastotaistelua ei voiteta ilman ydinvoimaa

IPCC:n julkaisema ilmastoraportti aiheutti jälleen paljon parran pärinää ja erityisesti poliitikoille tarjoutui oiva tilaisuus kertoa, kuinka huolestuneita ovat ilmastosta ja ympäristöstä. Kivihiilen kiellolle laulettiin kilpaa rajoituksia, samoin muille fossiilisille polttoaineille, mikä on tietysti sinällään hienoa. Mutta ainakaan edustamassani insinöörimaailmassa pelkkien kauniiden ajatusten julistaminen ei vielä riitä kovin pitkälle, vaan tavoitteen esittäjältä yleensä vaaditaan myös realistiset keinot saavuttaa asetetut tavoitteet.

Järki käteen ilmastoasioissa

Julkinen keskustelu viime aikoina on keskittynyt ilmastoasioihin. Huoli elinympäristöstä on yhteinen ja aiheellinen. Toimet ympäristön suojelemiseksi tulee valita niistä, joilla on todella vaikutusta ja jotka ovat käytännössä mahdollisia toteuttaa. Pelkkä moraalinen paremmuus ei auta ympäristöä ja väärät liian kunnianhimoiset keinot voivat vaarantaa maamme kilpailukyvyn. 

Lahkolaisuuden henki

Vasemmisto-oppositiosta Timo Harakka (sd.) ja Ozan Yanar (vihr.) ovat kritisoineet kovaan ääneen hallituksen päätöstä keventää ajoneuvoveroa 50 miljoonalla eurolla vuoden 2020 alusta lähtien. Ajoneuvoveron keventämisen lisäksi hallitus on keventänyt autoveroa sadoilla miljoonilla euroilla. Veronkevennykset on painotettu vähäpäästöisille autoille.

Ydinvoima on tulevaisuuden energiaa!

Kasvihuoneilmiö on tosiasia, kuten sekin, että muutos on osittain ihmisen aiheuttama ja siksi ihmisten pitääkin toimenpiteillään, kuten energiansäästöllä, pyrkiä mahdollisimman suuressa määrin ilmiötä heikentämään.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä